Nummelalainen Esko Pajala, 76, rakensi vuonna 1975 omakotitalon, johon tuli suora sähkölämmitys. Lisäksi asuinpinta-alaltaan noin 160-neliöisessä talossa on varaava takka, jota Pajala on aina lämmittänyt talvisin.
– Pitkään lämmityskulut olivat ihan kohtuulliset. Mutta kun sähkön hinta joitakin vuosia sitten pomppasi korkealle, rupesin miettimään, mitä vaihtoehtoja halvempaan lämmittämiseen olisi, Pajala sanoo.
Talossa kului sähköä noin 28 000 kilowattituntia vuodessa.
– Totta kai sekin maksoi, mutta ei sentään aivan mahdottomasti.
Pajala hankki ensin ilmalämpöpumpun, jolla tuli jonkin verran säästöä. Puilla lämmittäminen on myös ollut järkevää, koska Pajalalla on puita omasta takaa mökkitontilla.
Aurinkopaneeleja yli 30 kappaletta
Kun vesikattokin alkoi olla uusimista vailla, Pajala otti yhteyttä naapurustossa asuvaan Ekolämmöxin yrittäjään, energia-asiantuntija Kari Balkiin, jonka kanssa suunniteltiin, miten aurinkoenergiaa voisi Pajalan talossa parhaiten hyödyntää.
– Uusittiin katto ja laitettiin sitten aurinkopaneelit katolle, eihän niitä vanhan katon päälle olisi ollut järkevää laittaa.
Aurinkopaneeleja laitettiin katolle 22 kappaletta.
– Niiden piikkiteho on reilut kuusi kilowattia, eli vuodessa tulee noin 5000 kilowattituntia tuottoa,kertoo Kari Balk.
Myöhemmin lisättiin vielä yhdeksän paneelia talon kuistin seinustalle. Tuottoa tuli vielä noin 2000 kilowattituntia lisää, joten tällä hetkellä vuosituotto on noin 7000 kilowattituntia.
Kun kesällä ei lämmitystä tarvita, voi aurinkosähköä käyttää vaikka huoneiden viilennykseen.
Aurinkokeräimet veden lämmitykseen
Pajala oli tyytyväinen syntyneeseen säästöön. Mutta kun käyttävesivaraajan uusiminenkin alkoi olla ajankohtaista, hän kysyi Balkilta, voisiko omaa energiantuotantoa samalla vielä tehostaa.
– Katolle ei olisi juuri enempää aurinkopaneeleja mahtunut, mutta kahdelle aurinkeräimelle löytyi hyvin tilaa, Pajala toteaa.
Aurinkokeräimet laitettiin, ja nyt niiden tuotolla lämmitetään talon käyttövesi kokonaan maaliskuusta lokakuuhun. Tuotto riittäisi nelihenkisen perheen käyttöön. Lämminvesivaraaja on 300-litrainen.
– Aurinkokeräimet ovat pinta-alaansa nähden noin kolme-neljä kertaa tehokkaampia kuin aurinkosähköpaneelit, selvittää Kari Balk.
Aurinkokeräimet asennettiin 60 asteen kulmaan, jotta keväisin ja syksyisin, kun aurinko on matalammalla, niistä saadaan mahdollisimman suuri hyöty ja pitkä kausi.
Aurinkokeräimien päällä lumikaan ei juuri pysy, joten ne alkavat herätä tuottamaan lämpöä usein jo helmikuun puolivälin jälkeen, ja kausi jatkuu ainakin syyskuun loppuun, joskus lokakuullekin. Niinpä yli puolet vuodesta Pajala on käyttöveden lämmityksessä omavarainen.
Aurinkopaneelien tuottamaa sähköä ei kesäaikaan tarvita lämmitykseen, joten niiden sähköä riittää muuhun. Kun puulämmitys tulee tähän vielä päälle, järjestelmä on kaiken kaikkiaan monipuolinen. Eri osat täydentävät toisiaan.