Loppilaisen Mikko Tuhkasen, 39, tavoitteena oli rakentaa mahdollisimman vähän energiaa kuluttava omakotitalo. Hybridilämmitys pitääkin talon lämpimänä energiatehokkaasti.
Lämmitysjärjestelmän sydän on suuri ilma-vesilämpöpumppu, sen lisäksi järjestelmään kuuluvat vesikiertokiuas ja -takka. Lämmönjakotapa on vesikiertoinen lattialämmitys.
Launosen kylään nousseen talon 228 neliön asuintilat ovat yhdessä kerroksessa. Yläkerrassa on keittiö-ruokailutila, olohuone, kuusi makuuhuonetta, sekä kodinhoito-ja saunatilat. Alakerrassa on 198 neliötä varasto-, autotalli- ja harrastetilaa sekä tekninen tila, yhteensä noin 1 700 kuutiota.
Lämmityskokemusta talosta on kahdelta kokonaiselta talvelta.
– Ensimmäisen talven kulutuksista ei vielä paljon osviittaa saatu. Talossa on betonia 400 000 kiloa. Sen kuivuminen ja lämpeneminen vei aikansa.
– Tämänvuotinen sähkönkulutus jää alle 10 000 kwh:n, jollei mitään ihmeellistä tapahdu. Talvikuukausina kulutus on keskimäärin 1 000 kwh ja kesäkuukausina 700 kwh. Uima-allas ja poreallas haukkaavat oman osansa. Paljon vähemmän tässä kuluu energiaa kuin aikaisemmassa, puolet pienemmässä talossani.
– Sähköä on tänä vuonna kulunut kahdeksan prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Järjestelmä alkaa olla aika tappiin viritetty, kun päästään näin alhaisiin kulutuslukemiin, tuumii Mikko.
Pieni kulutus perustuu siihen, että taloa lämmitetään puulla. Kun kiireinen rakennusalan yrittäjä ehtii kotiin, usein pitkän työpäivän jälkeen, ensimmäinen tehtävä kotona on lämmitys.
– Pidän tulisijojen lämmöstä, ja lämmitys on mukavaa puuhaa.
– Nykyiset talot alkavat olla rakenteellisesti hyvin energiatehokkaita. Kun lämmität varaavaa takkaa, tulee todella kuuma. Vesitakalla lämpö saadaan siirrettyä veteen ja jaettua hallitusti.
Puuta kuluu lämmityskaudella pari muovilaatikollista päivittäin, kesäaikaan vielä vähemmän, kun lämpiää vain sauna. 15 mottia polttopuuta on puuvajassa valmiina. Vesikiertotakan teho veteen on 16 kW ja vesikiertokiukaan 10 kW.
– Kesäaikaan vesikiertokiuas lämmittää käytännössä käyttöveden. Kyllähän lämmin käyttövesi tulee ilma-vesilämpöpumpultakin, mutta kun joka päivä saunotaan, syntyy lämmin käyttövesi saunomisen sivutuotteena.
Oma osansa on alhaisissa kulutusluvuissa on lämpötilojen säädöllä ja lämmityksen automatisoinnilla.
– Uponorin lattialämmitysjärjestelmä ohjaa lämmitystä niin, että talvisaikaan, kun en ole arkipäivisin lämmittämässä, järjestelmä laskee automaattisesti huonelämpötilaa kahdella asteella. Eli hyvin suurella todennäköisyydellä meidän ei tarvitse käyttää ilma-vesilämpöpumppua lämmittämiseen. Illalla, kun tullaan kotiin ja saadaan takkaan tulet, se nostaa lämmön takaisin. Yksi lämmityskerta päivässä riittää kovallakin pakkasella.
– Uponorin järjestelmällä on hybridilämmityksessä paljon etuja joihin muihin järjestelmiin verrattuna. Talon alakerta on varustettu kahdella termostaatilla, ja sen voi lämmittää osissa, eikä kerralla avaa kaikkia kuutta piiriä, vaan esimerkiksi kaksi kerrallaan, eli energian tarve ei ole koskaan kerralla hirveän suuri.
Koko lämmitysjärjestelmä on ohjattavissa kännykällä huonekohtaisesti. Joka huoneeseen voi myös erikseen säätää ekomoodin päälle. Mikko asuu talossa 3,5-vuotiaan poikansa kanssa.