Kodin turvallisuus, Sisäilma

Talvella radonriski kasvaa, jos ilmanvaihtoventtiilit puuttuvat tai ne tukitaan

Radonsesonki käynnistyy ilmojen kylmetessä. Talvella radonriskiä kasvattaa sisä- ja ulkoilman välinen suuri lämpötilaero. Korvausilmaventtiilien puuttuminen tai niiden tukkiminen lisäävät rakennuksen alipainetta. Tämä puolestaan lisää radioaktiivisen radonkaasun virtausta maaperästä sisätiloihin.

pyöreä venttiili ylhäällä seinällä

Korvausilmaventtiili tuo sisälle raitista ilmaa. Sitä ei kannata tukkia talvellakaan.

Joka kymmenennen suomalaisen kotona ilmanvaihdon venttiilejä on suljettu tai tukittu vedon takia. Nuorista aikuisista näin kertoo toimineensa lähes joka viides. Kotien ilmanvaihtoa koskevat tulokset käyvät ilmi ilmanvaihtoratkaisuja toimittavan Velco Oy:n elokuussa 2026 teettämästä valtakunnallisesta kyselytutkimuksesta. Radonongelma ei aina vaadi kalliin radonimurin asentamista. Ilmanvaihdon parantaminen voi laskea radonpitoisuutta jopa 90 prosenttia.

Kun pakkanen kiristyy, moni pyrkii pitämään kylmän ilman ulkona ja lämmön sisällä tukkimalla korvausilmaventtiilejä. Valtakunnallisen elokuussa 2026 tehdyn ilmanvaihtoa koskevan kyselyn mukaan joka kymmenennen suomalaisen kotona ilmanvaihdon venttiilejä on suljettu tai tukittu vedon tunteen takia. Korvausilmaventtiilejä tukitaan kaikenikäisissä asunnoissa, myös uusissa, eikä ilmiö rajoitu tiettyyn asumismuotoon. Nuorista 18–24-vuotiaista aikuisista lähes joka viides on tukkinut kotinsa venttiilejä.

”Tukkimistavat ovat kirjavia. Venttiilejä ruuvataan kokonaan kiinni, teipataan umpeen tai jopa tapetoidaan piiloon. Niiden sisältä on löytynyt sukkahousuja, villasukkia, muovipusseja ja muita kodin tarvikkeita. Veto on saatu kuriin, mutta samalla on estetty raikkaan korvausilman pääsy asuntoon. Tämän lisäksi noin miljoonan suomalaisen asunnosta puuttuvat korvausilmaventtiilit kokonaan”, kertoo ilmanvaihtoratkaisuja toimittavan Velco Oy:n toimitusjohtaja Peter Schlauf.

Ilmanvaihtoa koskevat tulokset käyvät ilmi Velco Oy:n teettämästä valtakunnallisesta kyselytutkimuksesta. Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö Bilendi elokuussa 2026 ja siihen vastasi 1 000 täysi-ikäistä suomalaista. Otos kiintiöitiin sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.

tuloilma ja poistoilma piirroksessa
Keltainen tuloilma ja harmaa poistoilma. Hyvä nyrkkisääntö on, että jokaista 20 asuinneliömetriä kohden pitäisi löytyä yksi korvausilmaventtiili.

Kun korvausilmaventtiilejä ei ole tai ne tukitaan, radonriski kasvaa

Talvella radonriskiä kasvattaa sisä- ja ulkoilman suuri lämpötilaero, joka lisää rakennuksen alipainetta. Kun sisällä on lämmintä ja ulkona kylmää, syntyy savupiippuilmiö: lämmin ilma pyrkii ylöspäin ja ulos rakennuksesta.

”Erityisesti koneellisella poistoilmanvaihdolla varustetuissa taloissa hallitun korvausilman puute lisää rakennuksen alipainetta. Jos talon kohdalla on maaperässä radonia, radioaktiivinen kaasu nousee sisätiloihin alipaineen takia. Radon löytää reittinsä sisälle esimerkiksi alapohjan rakojen ja muiden epätiiviiden kohtien kautta. Kerrostaloissa radon voi nousta ylöspäin jopa hissikuilua pitkin”, sanoo Schlauf.

Radonongelma ei aina vaadi kallista remonttia

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaan asunnon sisäilman radonpitoisuuden viitearvo on 300 becquereliä kuutiometrissä. Uudet asunnot on puolestaan suunniteltava ja rakennettava siten, ettei radonpitoisuus ylitä 200 becquereliä kuutiometrissä.

Jos radon pitoisuudet nousevat yli sallittujen rajojen, edessä ei välttämättä ole hintavan radonimurin asentaminen.

”Meillä on kokemuksia kohteista, joissa radonpitoisuudet ovat laskeneet jopa 90 prosenttia ilmanvaihtoa parantamalla. Siksi kohonneiden radonarvojen kohdalla kannattaa ensimmäiseksi selvittää, toimiiko kodin ilmanvaihto kunnolla. Useassa tapauksessa radonpitoisuus saadaan laskemaan hyväksyttävälle tasolle muutamalla satasella. Ensin kannattaa tehdä perusteellinen korvausilmakatselmus. Jos asunnossa jo on korvausilmaventtiilit, ne huolletaan ja tarvittaessa uusitaan. Jos venttiilit puuttuvat kokonaan, ne kannattaa asentaa. Hyvä nyrkkisääntö on, että jokaista 20 asuinneliömetriä kohden pitäisi löytyä yksi korvausilmaventtiili. Eli ensin ilmanvaihto kuntoon ja sen jälkeen uusi radonmittaus”, kehottaa Schlauf.

lukuja ruudukossa
Esimerkki VTT:n tutkimuksesta, jossa korvausilman saannin parantaminen laski asunnon radonpitoisuutta merkittävästi.
Lähde: VTT:n asiakasraportti VTT-CR-00464-25

Radon ei aiheuta välittömiä oireita, mutta pitkäaikainen altistuminen suurille pitoisuuksille lisää keuhkosyövän riskiä. Radonin mittauskausi on parhaillaan käynnissä. Se alkaa syyskuussa ja jatkuu toukokuun loppuun. Lyhytaikaiset pikamittaukset ovat suuntaa antavia. Luotettava mittaus kestää vähintään kaksi kuukautta.

Lisää artikkeleita aiheesta

Kodin turvallisuus

Radonpitoisuudet korkeita Suomessa

Sosiaali- ja terveysministeriön ionisoivasta säteilystä antaman asetuksen mukaan asuintilojen ja muiden oleskelutilojen sisäilmassa radonpitoisuuden viitearvo on 300 becquereliä ilmakuutiometriä kohden…

Omakotitalo

Uusi koti -haaveesta todeksi

Talon rakentaminen oli erityisesti Pentti Aspilan haave. ”Ihmisen pitää toteuttaa haaveet, joita hän haluaa elämässään tehdä. Olen kiivennyt vuoret ja…

Puutarhan satoa

Viiniköynnös antaa runsaan sadon

Vaikka viiniköynnös on eteläisten maiden kasvi, viime vuosikymmeninä sitä on hyvällä menestyksellä kasvatettu Suomessakin. Nummelalainen Taru Tonder kerää kasvihuoneestaan hyvän…