Page 57 - Talomestari 1/2022
P. 57
Radonmittaus
tehdään
radonpurkin
avulla talvisin.
Mittausaika on
vähintään kaksi
kuukautta.
Kuva:
Säteilyturvakeskus
Radon on hajuton
ja mauton myrkky
Radon jalokaasu, joka kasvattaa keuhkosyöpäriskiä.
Pitoisuudet selviävät mittauksella.
adon on salakavala rie- toteaa Säteilyturvakeskuksen tutkija sa muissa maissa. Kyse on siis mer-
sa, sillä sitä ei voida Olli Holmgren. kittävästä ja huomiota vaativasta
havaita aistinvaraises- STUK:n mukaan keskimääräi- asiasta.
ti. Se on väritöntä, ha- nen radonpitoisuus suomalaisissa – On totta, että radonista puhu-
R jutonta ja mautonta ja- asunnoissa on noin 96 becquereliä taan vähemmän kuin esimerkik-
lokaasua, jota esiintyy asuntojen ja kuutiometrissä (Bg/m ). Se vastaa si homeiden aiheuttamista sisäil-
3
työpaikkojen sisäilmassa. noin kahden millisievertin säteily- maongelmista. Silti radontietous on
Pidempiaikainen asuminen kor- annosta vuodessa. lisääntynyt kauttaaltaan maassam-
keassa radonpitoisuudessa lisää ris- Asiantuntijoiden mukaan suo- me, Holmgren sanoo.
kiä sairastua keuhkosyöpään. malaisten keskimääräistä säteily-
– Radon ei myöskään aiheuta oi- annosta vähennettäisiin kaikkein Syntyy
reita, kuten päänsärkyä tai astmaa. tehokkaimmin pienentämällä huo- maaperässä
Se altistaa keuhkojen herkät solut sä- neilman radonpitoisuutta.
teilylle, mikä puolestaan lisää keuh- Asuntojen, työpaikkojen ja pora- Mistä radon sitten syntyy? Hol-
kosyöpäriskiä. Suomessa noin 300 kaivovesien radonpitoisuudet ovat mgren selvittää, että maaperä on
ihmistä sairastuu vuosittain keuh- STUK:n tutkimusten mukaan Suo- merkittävin radonin lähde. Eten-
kosyöpään radonin vaikutuksesta, messa korkeampia kuin useimmis- kin kallioperässä, jossa tavataan
TALOMESTARI I 57
