Page 93 - Talomestari 1/2022

Lanan terän tulisi
olla ns. verkkoterä,
jolla aurattavaan
pintaan syntyy
pieni karhennus.

– Lanatessa lumensekainen vesi
jäätyi lanaan ja joskus sitä piti ha-
kata kangella irti. Lumensekaista
jäätä saattoi kertyä lanaan jopa sa-
toja kiloja.
Jää sai aikaan myös sen, että trak-
torin renkaissa piti olla uudet ja te-
hokkaat ketjut.
– Minulla ei ole nelivetotrakto-
ria vaan ns. takatuuppari. Renkaissa
piti olla kahden sentin piikit, jotta
traktorin liikkuminen jäisellä pin-
nalla onnistui.
Tien muodolla
merkitystä
Runsaus aiheutti myös lumen kuor-
maamisongelmia.
– Perälevyllä ei voi nostaa lunta
kovin korkealle, joten minun piti
lainata naapurista etukuormaaja,
jolla sain lunta nostettua riittävän
pitkälle teiden vierustoille.
Vielä parikymmentä vuotta sitten
lanat olivat varsin kevyitä, mikä sai
aikaan sen, että keväisin tielle saattoi
kertyä vetistä loskaa 25-30 senttiä.
– Keväällä tiehen jää kohtia, jois-
ta lumi on sulanut kokonaan ja toi-
saalta paikoin tiessä on lunta ja jäätä.
Kun tienpinta on epätasainen, la- Pahimmillaan lunta satoi päivän aikana yli 30 senttiä.
naus huonolla kalustolla saa aikaan
vain sohjoa. Nykyisellä kalustolla
voi lanata pinta niin sanotusti luita
myöten. Pintaan jää muutaman sen-
tin kova kerros, joka toisaalta suo-
jelee tien rakenteita.
Tien muodolla on suuri merkitys
talvikunnossapidolle.
– Tiessä pitäisi olla lievät kaadot
sivulla ja kummallakin puolella ojat.
Tie kuivuu keväällä tasaisesti ja vesi
kertyy ojiin. Tiet kannattaisi laittaa
kuntoon jo syksyllä, mikä helpottai-
si talvikunnossapitoa merkittävästi.
Syksyisin tulisi kiinnittää huomio-
ta teiden muotoiluun, sorastukseen
ja lanaukseen, jotta talvisin ei tulisi
niitä jään muodostumisia. Auraus
olisi silloin helpompaa ja aurausjälki
olisi hyvä, sanoo Ylönen. ! Runsaana lumitalvena on hankalaa saada nostettua lumi kyllin ylös.

92 I TALOMESTARI TALOMESTARI I 93